Tiistaina juoksin aamulenkin rennolla otteella, vähän jalat tuntui tukkoiselta , mutta ihan ok lenkki. vettä sateli, mutta se ei haitannut.
Keskiviikkona tein treenaa kotona.comista hiit treenin ja puolen tunnin pilateksen. Pilates tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä ja olen tehnyt sitä melko paljon. Torstaina poika 18v pyysi minut lenkille ja taas mentiin sateessa.
Paljon parempi fiilis kuin alkuviikon lenkillä, pojan seura piristi kummasti. Tein välillä kyykkyjä ja hypeltiin rappusissa eri tyyleillä. Lenkin jälkeen kaksi puolen tunnin pilatesta (treenaakotona.com) Lauantaina yllätys 10.5km maraton viestissä ja illalla 1.5 tuntia venyttelyjä ja rullausta.
Sunnuntaina palauttava sauvakävely mukavassa seurassa ja kivassa syyssäässä. 10km 2tuntia.
Olitiin pojan 14v kanssa töissä vantaan maratonilla. Edustettiin helsinki city maratonia ja muita 19.5 juostavia juoksuja. Perjantai iltana oltiin muutama tunti ja La aamusta mentiin takaisin. Kivasti kävi porukkaa ja juteltiin paljon juoksijoitten kanssa. Kivaa oli olla yhdessä pojan kanssa.
Paljon näkyi juoksututtuja. Yksi kaveri tuli juttelemaan ja sanoi , että joutuu juoksemaan kaksi 10.5 km osuutta maraton viestissä, kun yksi kavereista oli sairastunut. Ilman miettimistä tarjosin itseäni joukkueeseen. Kysyin, että kelpaisiko heille tälläinen puolikuntoinen hiiviskelijä ja Jonna sanoi heti, että tottakai kelpaa. Siinä sitten ihmettelin hetken, miten tässä näin kävi... Olen menossa juoksemaan 10.5km vajaan kolmen tunnin päästä. Aika kivaa silti. Otettiin joukkuekuva kotivuorisportin paidoissa
, koska edustettiin heitä. Kävin katsomassa maratonin lähdön ja menin takaisin töihin. Kävin kotona pikaisesti vaihtamassa vaatteet ja lähdin valmistautumaan juoksuun. Minna oli juossut osuutensa ja odotin Merjaa jonka läpsystä minä lähtisin. Pieni jännitys alkoi tulemaan vatsanpohjaan ja varmistelin vielä joukkueelle, että muistattehan että olen hitaampi kuin te vaikka juoksisinkin parhaaimpani ja siihen en tänään pystyisi. Selkävaivojen jälkeen olen juossut vain hitaita lenkkejä. Kaikki rauhoittelivat, että ei mitään hätää mene hyvällä fiiliksellä ei mitään paniikkia. Sanoin vielä ankkuri Jonnalle, että juoksen kympin noin tuntiin ja siitä sitten vielä 500m. Merja tuli hyvässä ajassa (N.55 min) ja minä lähdin. Fiilis oli tosi hyvä! Porukkaa oli paljon lähdössä kannustamassa. ja pari tuttuakin bongasin. Kellon jätin kotiin, tää juostaisiin fiiliksellä. Katsoin puhelimesta mihin aikaan lähdin ja siitä välillä katsoin miten oli mennyt. Eka kilsa meni kovien juoksijoitten imussa ja jotenkin tuntui , että saatan mennä liian lujaa. Kilsamerkin kohdalla vilkaisin kännykkää ja huomasin , että olin juossu alle 5min km vauhtia... hupsista! ihan liian kovaa! Hidastin ja jatkoin hyvällä tunteella. Huutelin maratoonareille tsemppejä ja juoksin eteenpäin. Kolmen kilsan jälkeen tuli juomapiste , join vettä ja urheilujuomaa kävellen ja juotuani vasta jatkoin juoksua. Kiva fiilis jatkui Kovempia juoksijoita meni ohi ja oli kiva katsoa kevyen näköistä menoa. Reitti oli tasainen ja kiva , varmasti enkkareitti jos olisi enkka kunnossa. 6km kohdalla tuli rytmihäiriöitä (vaarattomia, on tutkittu) ja oli pakko kävellä. Tuntemuksen helpotettua jatkoin varovasti juoksua ja pääsin taas hyvään juoksu rytmiin. Sateli vähän, mutta se ei haitannut. Porukkaa oli jonkin verran kannustamassa ja sain tsempeistä lisää virtaa. Jossain vaiheessa tuli vielä juomapiste ja join taas yhden mukin vettä ja yhden urkkajuomaa, ei sitä varmaan olisi tarvinnut kympillä noin paljon, mutta jotenkin tuntui janoiselta niin join. Tulin kympin kohdalle ja helpotus valtasi mielen, kohta maalissa! Vaihtoon otin loppukirin ja ihmettelin missä ankkuri Jonna oikein on. Karjuin vaitoalueella, että ala tulla nyt...Kurkkasin kelloa heti maalissa ja huomasin, että vähän (alle minuutti) yli tunti oli mennyt koko matkaan. eli varmaan noin 57 min kymppiin. Ei huono! Vajaa kaksi minuuttia kympin enkasta, jonka juostessani toissa vuonna olin paljon paremmassa kunnossa. Jonna tuli uimahallin lämmöstä (sanoinhan lähdössä, että mulla menee tunti kymppiin) ja halauksesta vaihto.
Olin yhtä hymyä mentyäni joukkuekavereitten luokse. Ihan mahtifiilis!! Kiittelin kavereita ja menin hetkeksi takaisin hommiin. Juttelin vielä muutamien ihmisten kanssa juoksusta ja helsinki city runista ja maratonista ja laitoin pillit pussiin.
Vantaan maraton oli hieno tapahtuma sekä työntekijänä , että juoksijana. Menen mielelläni uudelleenkin, niin hyvä maku jäi! Oli kiva saada hyvän mielen juoksu tähän väliin. Ihmettelen vieläkin, miten helpolla tunteella sain noinkin hyvän ajan. Mun lopulliseksi ajaksi tuli 1h3 min mutta se ei ollut ihan oikea aika, kun odottelin vaihtoalueella. Mutta meillä olikin tarkoitus saada hyvän mielen juoksut kaikille ja niin saatiin. Naisten joukkueita oli 5 ja olimme 4 . Tällaiset yllärit on kivoja! Piristi kummasti ja nosti itseluottamusta, selkä ei oo ihan kunnossa, mutta paljon parempi! Juoksu tuntui hyvältä ja antoi uskoa tulevaan.
Nyt pitää mennä nukkumaan! kivaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
olis mukavaa saada kommentteja!